12 vastausta esperantosta kiinnostuneille
Sisältö
1. Mitä esperanto on?
2. Kuinka moni ihminen osaa esperantoa koko maailmassa?
3. Meillä on jo englanti kansainvälisenä kielenä, tarvitsemmeko todella uutta kieltä?
4. Onko mahdollista säilyttää elävää kieltä ilman kansaa ja kansallista aluetta?
5. Onko tarkoitus, että esperanto korvaisi kaikki olemassa olevat kielet?
6. Eikö laaja esperanton käyttöönotto ole utopiaa? Ajatus tuntuu uskomattomalta.
7. Nykyään olemme havainneet kasvavan kiinnostuksen murteisiin. Eikö tämä ole vastoin esperanton periaatteita?
8. Eivätkö kaikki kansat käyttäisi esperantoa omalla tavallaan, niin että kielet hajaantuisivat?
9. Eikö esperanto ole keinotekoinen kieli ja siksi luonnoton?
10. Miksi joskus huomattavat kielitieteilijät antavat kielteisiä lausuntoja esperantosta?
11. Onko mahdollista käyttää esperantoa korkeatasoisiin keskusteluihin, runouteen ja tunteiden ilmaisuun?
12. Miksi pitäisi opetella esperantoa? Mihin kieltä on mahdollista käyttää?
Esperanto on hyödyllinen viestintäväline erikielisten kesken.
Maailmasta on tullut yhä kansainvälisempi. Ihmiset, raha ja tavarat liikkuvat yhä vapaammin. Kuitenkin ihmisten puhuessa eri kieliä, jotka ovat vaikeasti opittavissa, ajatukset eivät voi liikkua täysin vapaasti. Esperanto on ratkaisu, joka erittäin hyvin ylittää kielellisiä esteitä. Esperantoa opiskeleva sanoo samalla: "Olen avoin maailmalle".
2. Kuinka moni ihminen osaa esperantoa koko maailmassa?
Melko monet jotta nykyään voi jo tuntea todellisen kansainvälisen yhteisön ilmapiirin. Valitettavasti ei ole mitään keinoa tietää kuinka moni osaa puhua esperantoa samoin kuin ei ole mahdollista tietää kuinka moni ihminen ymmärtää latinaa tai Kiinan ulkopuolella kiinaa. Luultavasti luku on jossain 50000 ja kahden miljoonan välissä. Joka tapauksessa esperanton puhujia on melko paljon ja he asuvat melko hajallaan planeetallamme, muodostaen kasvavan kansainvälisen kulttuurin.
3. Meillä on jo englanti kansainvälisenä kielenä, tarvitsemmeko todella uutta kieltä?
Uudet kulttuurit synnyttävät uusia kieliä. Kansainvälinen kieli ei ole poikkeus.
Englanti on ihmeellinen kieli, täsmälleen kuten kaikki muut kielet ovat ihmeellisiä omassa kulttuurissaan, kuitenkin onko se todella "kansainvälinen"? Tässä on kolme asiaa pohdittavana:
A) Mikään monista valtioiden tai hallitusten välisistä järjestöistä (kuten YK, Euroopan unioni tai Interpol) käytä vain englantia ja sama pätee useimpiin kansainvälisiin hallituksista riippumattomiin järjestöihin. Tosiasiassa YK ja EU ovat olleet pakotettuja useasti lisäämään virallisten kielten määrää.
B) Mielipide, että englantia voi hyödyntää kaikkialla maailmassa, on illuusio. Vierailu Etelä-Amerikkaan, Afrikan alueille, jossa puhutaan mm. ranskaa, Venäjälle, Kiinaan, Japaniin jne. osoittaa selvästi, että todella on kyse harhakuvasta, jos yrittää viestiä ihmisten kanssa suurten hotellien, lentoyhtiöiden ym. ulkopuolella. Edes Euroopassa ei usein ole mahdollista käyttää englantia ja silloin, kun se on mahdollista, käsiteltävien aiheiden valikoima on yleensä rajoitettua.
C) Monet japanilaiset ja kiinalaiset opiskelevat englantia kymmenen vuotta koulussa, kuitenkin suuri osa opiskelleista ei pysty puhumaan sitä. Ja hyvin harvat eurooppalaiset saavuttavat usean vuoden opiskelun jälkeen syntyperäisen englanninkielisen taidot. Esperantosta voi suhteellisen lyhyen opiskelujakson ja harjoittelun jälkeen tulla kieli, jonka tuntee "omakseen".
4. Onko mahdollista säilyttää elävää kieltä ilman kansaa ja kansallista aluetta?
Kyllä. Elävä kieli mahdotonta ilman yhteisöä, jossa ihmiset käyttävät, rakastavat ja hoivaavat sitä, mutta sellainen yhteisö voi olla jotain muuta kuin kansa ja sijaita hajallaan koko maapallolla. Latina oli keskiajalla elävä kieli ilman kansaa: Professori Cambridgesta, Kölnistä tai Prahasta opetti silloin latinaksi Pariisissa ja kaikki pitivät tätä normaalina. Esperantoa käyttävien yhteisö muistuttaa jossain suhteissa kansaa, johon kuuluu ihmisiä kaikista kansoista, jotka säilyttävät oman identiteettinsä, mutta lisäävät siihen uuden, "ihmiskunnan" identiteetin. Voisi sanoa, että esperantolla on "kansa", johon voisi viime kädessä kuulua koko planeetan väestö.
Ei ihonväri eikä aamiaistavat anna kielelle elävyyttä, vaan tahto viestiä. Tätä halua osoittaa esimerkiksi Internet, joka on kasvanut räjähdysmäisesti viime vuosina. Tuollainen kehitys oli mahdollista vain siksi, että sovittiin, että tietokoneet käyttävät samanlaista koodia, so. kieltä, viestiessään keskenään, riippumatta sijaitsevatko ne Mac, Windows tai Unix/Linux ympäristössä. Tuollainen kehityshän on looginen. Miksi samanlainen logiikka ei pätisi ihmisille, joilla on erilaisia kulttuureja ja kieliä?
5. Onko tarkoitus, että esperanto korvaisi kaikki olemassa olevat kielet?
Ehdottomasti ei. Esperanto on eräänlainen puolustusväline kaikkien kielten olemassaolon oikeutukselle.
Eräs esperanton suuria etuja on, että se ei ole kansallinen kieli, vaan kieli, jota erikieliset käyttävät mielipiteiden tai ajatuksien vaihtoon tai ilmaisemaan tunteitaan. Esperanto siten ei ole kansallisten tai paikallisten kielten kilpailija, vaan päinvastoin myötävaikuttaa kielellisen painostuksen, jota tapahtuu monin tavoin maailmassa, poistamiseen.
Sitä paitsi mahdollisuus suoraan henkilökohtaisiin yhteyksiin muiden kulttuurien ihmisten kanssa on luultavasti tehokkain menetelmä oppia ja rikastuttaa kokemuksiaan meitä ympäröivän kulttuurin ja inhimillisen monimuotoisuuden alalla. Tuollaiset kokemukset usein lisäävät uteliaisuutta ja kiinnostusta muihin kieliin ja kulttuureihin.
Opiskeltuaan esperantoa monet ihmiset saavat itseluottamusta - "Kyllä, minähän pystyn oppimaan vierasta kieltä!" ja monet hieman myöhemmin alkavat opiskella jotain kansallista tai paikallista kieltä. Monet esperantistit ovat kiinnostuneita esperanton lisäksi myös vieraista kielistä ja kulttuureista yleisesti.
6. ĈEikö laaja esperanton käyttöönotto ole utopiaa? Ajatus tuntuu uskomattomalta.
Kaikki tärkeä ja hyödyllinen edistys on utopioiden toteuttamista. Vain se, joka jo nyt tietäisi tulevan kehityksen, voisi sanoa onko se utopiaa vai ei. Mutta kuka toukokuussa 1989 ennusti Berliinin muurin murtumisen ja Neuvostoliiton hajoamisen? Tosiasiassa ihmiset eivät pysty ennustamaan oikein. Monissa tieteisromaaneissa monimutkaisia tilanteita ei olisi, jos päähenkilöillä olisi matkapuhelin. Sellaiset ovat nykyään aivan tavallisia, mutta sellaisia eivät kirjailijat ajatelleet tuleviin aikoihin. Eikö tekninen kehitys maailmassa ole suuri utopia, joka toteutui ja on jatkuvasti toteutumassa?
Tänään esperanto on paljon enemmän kuin utopia. Se on todellinen ehdotus, tulos 120 vuoden käytöstä kaikilla mantereilla ja kaikilla elämän aloilla.
Kielelliset viestintäongelmat, joita nykyään koemme kansainvälisissä yhteyksissä vaativat kipeästi ratkaisua. Joskus ihmiset ajattelevat, että "ongelmia on ollut aina ja tulee aina olemaan", kuitenkin historiassa on runsaasti esimerkkejä ratkaistuista ongelmista. Olisiko uskomatonta, että onnistuisimme ratkaisemaan tämän ongelman?
Tosiaankin monille esperantisteille ei ollenkaan ole tärkeää tuleeko esperanto joskus laajaan käyttöön vai ei. He yksinkertaisesti nauttivat kielestä ja maailmanlaajuisesta yhteisöstä sen piirissä esimerkiksi kirjeenvaihdon, matkustamisen tai musisoinnin välityksellä.
7. Nykyään olemme havainneet kasvavan kiinnostuksen murteisiin. Eikö tämä ole vastoin esperanton periaatteita?
Näennäisesti järjenvastaisesti uusi kiinnostus murteisiin johtaa samaan suuntaan kuin kiinnostus esperantoon.
Murteet kykenevät hyvin usein ilmaisemaan tunteita ja kuvaamaan tietylle paikalliselle, joskus hyvin pienelle yhteisölle ominaisia suhteita. Samalla tavalla kansainvälinen kieli esperanto on paremmin sopeutunut ilmaisemaan sitä, mikä ei kuulu kansalliseen eikä murteen kulttuuriin vaan on yhteistä kaikille ihmisille. Ihanteellista olisi, että kaikilla ihmisillä olisi kolme kieltä ja kolme identiteettiä: paikallinen, kansallinen/alueellinen ja maailmanlaajuinen. Kokemus osoittaa, että ne voivat olla ongelmitta sopusoinnussa. Ranskan Colmarin asukas, joka kotona puhuu saksan elsassin murretta, osaa kansallista kieltä ranskaa ja sen lisäksi käyttää esperantoa suhteissaan muuhun maailmaan, tuntee itsensä samanaikaisesti elsassilaiseksi, ranskalaiseksi ja maailmankansalaiseksi, ja todennäköisesti hänellä on rikkaampi kulttuurielämä, kuin ranskalaisella, joka osaa vain ranskaa.
8. Eivätkö kaikki kansat käyttäisi esperantoa omalla tavallaan, niin että kielet hajaantuisivat?
Kielten hajaantuminen on merkki siitä, että kansat eivät halua tai voi ylläpitää keskinäistä yhteyttä. Latinaa käytettiin valtavalla alueella useiden vuosisatojen ajan, jolloin se pysyi yhtenäisenä. Se hajaantui murteiksi ja synnytti romaaniset kielet vasta kun Rooman valtakunta sortui ja yhteydenpito loppui.
Tekninen kehitys on jo vastannut kysymykseen voiko meillä olla keskinäisiä yhteyksiä - satelliitit, tietokoneverkot, matkapuhelimet, joukkoviestimet, junat, lentokoneet, autot... Lisäksi esperanto on itsessään vahva ilmaus siitä, että ihmiset todella kaipaavat välitöntä yhteyttä keskenään.
9. Eikö esperanto ole keinotekoinen kieli ja siksi luonnoton?
Kaikki kielet ovat inhimillisen luovuuden tuotteita. Monet asiat tai kohteet, joita pidämme luonnollisena - kuten leipä, ruusut, siat, koirat - tosiasiassa ovat samoin seurausta ihmisen luovuuden soveltamisesta luontoon.
Esperanton perusrakenne syntyi valitsemalla ja hiomalla piirteitä, joita kehitys oli synnyttänyt eri "luonnollisiin" kieliin. Sen seurauksena esperanto vaikuttaa aivan luonnolliselta kielen puhujalle. Tämä luonnollisuuden vaikutelma johtuu myös tosiasiasta, että esperanto kunnioittaa enemmän kuin useimmat kielet ihmisen aivojen luonnollista taipumusta yleistää merkityksiä koko kieleen. Monissa kielissä on yksi sana käsitteelle "parempi". Kuitenkin tuonkieliset lapset aluksi käyttävät ilmausta "hyvempi", koska he ovat huomanneet päätteen sanoissa "nuorempi", "kauniimpi", "vahvempi", jne. ja yleistäneet sen sanaan "hyvä". Vai vanhempien ja opettajien korjaaminen tai halu paremmin matkia ympäristön ihmisiä saa heidät korvaamaan tuon luonnollisen muodon oikealla, kyseisen kielen normimuodolla. Samoin on kaikissa epäsäännöllisyyksissä. On kieliä, joissa sanottaessa "otti" ei sovelleta tavallista järjestelmää (esimerkiksi lisäämällä tai muuttamalla päätettä), vaan muutetaan sanan sisäistä vokaalia verbissä. Myös tässä tapauksessa voi päätellä, että lapset tai ulkomaalaiset luonnollisesti aluksi soveltavat yleistä sääntöä menneen ajan muodostamiseksi eivätkä heti käytä epäsäännöllistä muotoa. Tuollaiset vaikeudet ovat paljon harvinaisempia esperantossa.
Ihmeellinen asia esperanton synnyssä oli, että kielen alkuunpanija (L.L. Zamenhof) onnistui luomaan edellytykset kielen muodostumiseksi eläväksi, kunhan eri ihmiset omaksuisivat sen käytännön yhteysvälineeksi. Näin kävi ja jatkuva käyttö muutti hankkeen eläväksi kieleksi. Mitä tuntematon silmälääkäri Varsovassa kylvi vuonna 1887 lehtisen muodossa, ei tosiasiassa ollut siementä enempää. Siemen, joka löysi suotuisan maaperän (ihmisiä, jotka kaipasivat kieltä yhteydenpitoon kielellisten muurien yli) ja joka tuossa maaperässä.
Vaikka vain yksi henkilö on kylvänyt esperanton "siemenen", kieli kehittyy, samoin kuin muut kielet, käytön kautta. Vaikka perusta pysyy aina samana (se on esitetty kirjassa Fundamento de Esperanto), kielessä on nyt monia sanoja ja ilmauksia, joita siinä ei ollut sata vuotta sitten. Siten esperanto on tullut rikkaammaksi ja se rikastuu jatkuvasti. Akademio de Esperanto, esperantoakatemia, seuraa ja kirjaa kielen kehitystä.
10. Miksi joskus huomattavat kielitieteilijät antavat kielteisiä lausuntoja esperantosta?
Juuri kielitieteilijät ymmärtävät parhaiten kielen monimutkaisuuden. Ehkä juuri siksi niin monet heistä, muuten valtavan pätevistä ihmisistä, eivät voi uskoa, että esperanto voi toimia täytenä, elävänä kielenä ja siten olla huomion ja tutkimuksen arvoinen.
Kieli on jotain niin monimutkaista ja herkkää, että todellisen, rikkaan, elävän, yhden nuorukaisen (Zamenhof oli 27-vuotias esitellessään esperanton yli kymmenen vuoden työstämisen jälkeen) hankkeeseen perustuvan kielen ilmaantuminen on valtavan epätodennäköinen asia. Luonnollisesti siis ollaan epäileviä. Mutta, jos tarkastellaan todellisuutta, huomataan, että esperanto toimii ihmeteltävän hyvin kansainvälisessä viestinnässä.
11. Onko mahdollista käyttää esperantoa korkeatasoisiin keskusteluihin, runouteen ja tunteiden ilmaisuun?
Kyllä. Runoutta oli jo ensimmäisessä esperantovihkosessa, joka ilmestyi vuonna 1887. Uusia runokokoelmia ilmestyy säännöllisesti ja monet kuuluisat klassiset runot on käännetty esperantoksi.
Yksinkertainen tosiasia, että on olemassa hyviä esperantokäännöksiä kuten Leibnizin Monadologia, Shakespearen sonetit, monet Hergén Tintti-kirjat, Tolkienin Taru sormusten herrasta, Tagoren Malsata Ŝtono, "Hungry stones and other stories" (nälkäiset kivet), Lu Xunin La Taglibro de Frenezulo "A Madman's Diary" (hullun päiväkirja), Raamattu, Koraani, Kungfutsen Analektoj "The Analects of Confucius", ja että ilmestyy monia runoteoksia osoittaa esperanton kelvollisuuden kirjallisuuden alalla.
Keskustelu hyötyy kovasti selkeydestä, erittelykyvystä ja laadusta kun kaikki voivat suoraan ilmaista itseään kielellä, jota tuntevat hallitsevansa hyvin, ja kun kuuntelijat heti voivat ymmärtää sanotun, siksi, että myös he tuntevat käytetyn kielen luontevaksi. Tämän osoittavat laajat kokemukset vuosittaisista Maailmankongresseista ja muista kansainvälisistä kokouksista, tieteellisistä seminaareista, kesäyliopistoista jne., joita järjestetään joka vuosi ja joissa opetus, keskustelut ja jutustelut tapahtuvat esperantoksi.
Historia kertoo monista maailman eri osista peräisin olevista ihmisistä, jotka ovat ilmaisseet tunteitaan esperanton avulla. Riippumatta siitä oliko kyse kirjoista, lauluista, runoista tai tapaamisista muiden ihmisten kanssa. Se joka osallistuu esperantoyhteisön elämään, tietää, että esperantoksi voi loukata jotain muuta, väitellä kärkevästi, mutta myös ilmaista myötämielisyyttään, myötätuntoaan toisen kärsimykselle samoin kuin mitä syvintä rakkautta.
12. Miksi pitäisi opetella esperantoa? Mihin kieltä on mahdollista käyttää?
Jos olet kiinnostunut esperantosta ja haluaisit tietää lisää mahdollisuuksista käyttää kieltä, ole hyvä ja vieraile sivulla http://lernu.net/enkonduko, jossa on useita vastauksia kysymyksiin "Miksi opetella esperantoa", "Miten kieltä käytetään", ym.